Julkaisut, joissa avainsanana "näkeminen"

SILMÄNRUOKAA

  Rouva astelee melkolailla määrätietoisesti lounaspöytään. Hänen vanavedessään lajitoveri hieman maltillisemmin askelin. Tyylikkäitä molemmat. Seurueeseen liittyy kaksi muuta naista. Samaa sarjaa, mutta heillä on paljon pienemmät äänet. Tai vähemmän sanottavaa. Pöydän päähän asettautuu herra. Herra keskittyy ruokaan. En osaa kuvitella hänen suhdettaan tähän joukkoon. Ehkä hän ei tunne itsekään siihen kuuluvansa. Hän on enemmän ruoka-...
LASILLINEN SUOMEA

LASILLINEN SUOMEA

Katselen tätä päivää. Pääni on kallellaan. Se on usein kallellaan. Ehkä maailmankatsomukseni on vinoutunut, tai sitten pääni on vain yksinkertaisesti jäänyt asiakaspalvelijan kuuntelevaan asentoon. Kuulen kuinka hongat huminoi. Laitan levylautaselle Juicen soimaan ja siihen sekoittuu Tammerkosken pauhu. Koski kuohuu kilpaa illansuussa nostettavien maljojen kanssa. Laitan silmälasit päähäni, että näen paremmin. Näen taaksepäin. Siellä vilkuttavat historiankirjoista...
Kirjoittajasta

Kirjoittajasta

Helena Kaartinen ”Voi miun maailmain!” oli isoäidillä tapana sanoa, kun hän taivasteli jotain asioita. Nyt minä hämmästelen omaa maailmaani matkojen ja kokemusten kautta. Sanoilla, kuvilla tai äänillä. Mutta aina myös tunteilla. Saatan matkustaa kaukaisiin kaupunkeihin ja maailman ääriin, mutta yhtä suuria ovat joskus matkat kotoa kauppaan. Välillä matkan pituus on vain katseen mittainen; silmästä sanomalehteen....