Julkaisut, joissa avainsanana "elämä"
ETSI VIISI VIRHETTÄ!

ETSI VIISI VIRHETTÄ!

  Jaahas jaahas, tuumailin tummenevassa illassa ja teputtelin kaverini kintereillä. Olin sanonut hänelle, että olisi kiva käydä paikoissa jotka ovat hänelle Delhissä tärkeitä. Olimme nyt tulossa puistosta, jossa oli keskiluokkaisia perheitä viettämässä vapaa-aikaa. Ja hei! Olin nähnyt elämäni ensimmäisen leijataistelun. Leijojen langat olivat kiristyneet ja leijat syöksähtelivät ilmassa kunnes yht` äkkiä , phfiuuu, toinen leijaili...

ISOJEN TYTTÖJEN ASIOITA

Tämä kirjoitus ei sisällä kuvia. Kirjoitin alla olevat sanat eilen Facebook-statukseksi ja yllätyksekseni huomasin, että se loi lukijoiden silmiin omat mielikuvat. Kuviksi muodostuivat ihmisten omat tunteet, muistot ja tarinat. Kaikki erilaisia, samanlaisia, liikuttavia ja yhtä tärkeitä. Se juttu meni näin:   ”Katsoin, kuinka hän käveli ja näytti niin pieneltä. Nostin molemmat käteni hurjaan huiskutukseen. Hän...
VAIN TOISENLAISTA ELÄMÄÄ

VAIN TOISENLAISTA ELÄMÄÄ

  VAIN TOISENLAISTA ELÄMÄÄ Sainpa jokin aika sitten Delhistä kivoja kuvia. Niissä  kuvissa, ystävämme John, joka on pienessä intialaisessa hyväntekeväisyysjärjestössä ”slummioppaana”, oli viemässä lapsia ajelulle.  Lapsien suut oli korviin asti hymyssä, eikä kuskikaan näyttänyt onnettomalta. Kommentoin ihastellen kotoa käsin kuvia. John oli iloinen ja kysyi jahka haluaisin itsekin ajelulle, kun taas tulen käymään. Vastasin huolettomasti,...
EI BROADWAY VAAN KOULU!

EI BROADWAY VAAN KOULU!

  Istumme koulun jumppasalissa.  Nyt ei ole tyttöjen liikkatunti. Ei sinisiä jumppapukuja, ei tamburiinin käskyjä laukka-askel-hyppyyn. Sali on lähtökuopissa omaan laukkaan musikaalin merkeissä.  Bändi on nurkassa, lämpöisen valaistuksen alla, valmiina ensisäveliin. Pimeys. Hiljaisuus. Yy, kaa, koo, nee ja lähtee. Tunnistan biisin; WE DON`T NEED NO EDUCATION! Tunneaalto puskee silmäkulmasta ulos. Liikutuskyynel on klassikko ja perintökalleus....
SIVUOIREITA?

SIVUOIREITA?

Kaikki on takuulla tietoisia, että raitis ilma tekee hyvää! Ja ilma oli raitis. Kauneus istui koko kuvassa ja kuulaus leijui kaikkialla. Ensimmäiset pudonneet lehdet valmistautuivat syysmarssiin. Astelin tuttua reittiä. Niin tuttua, että voisin varmasti kävellä sen silmät kiinni. Työnsin Walkmanin kuulokkeet syvemmälle korviin. Olin jumittanut kotona neljä tuntia kuunnellen ”Nauravaa kulkuria” ja päässä soi tauotta...

SILMÄNRUOKAA

  Rouva astelee melkolailla määrätietoisesti lounaspöytään. Hänen vanavedessään lajitoveri hieman maltillisemmin askelin. Tyylikkäitä molemmat. Seurueeseen liittyy kaksi muuta naista. Samaa sarjaa, mutta heillä on paljon pienemmät äänet. Tai vähemmän sanottavaa. Pöydän päähän asettautuu herra. Herra keskittyy ruokaan. En osaa kuvitella hänen suhdettaan tähän joukkoon. Ehkä hän ei tunne itsekään siihen kuuluvansa. Hän on enemmän ruoka-...
KESÄONNI

KESÄONNI

Voi kesäonni! Pehmeästi irtoava vihreä kanta mansikassa. Mustikka kypsymässä purppurassa. Haavan lehdet kesävalssia soittamassa. Kaikki taiteen muodot maisemassa. Säilön kesämuistot talteen. Talven varalle sukan varteen. Sukat on mytyssä makkaralla. Syksyä odottaa pienellä jakkaralla. Kesävesi kepeästi lällättää; ”Pysy poissa talvinen kylmä jää!” Minä polskutan, jalat vettä säestää. Roiskis! Täydellistä kesäelämää!

PIKKUJUTTU

  Raitiovaunu klonksottelee eteenpäin Mäkelänkatua iltapäivän ruuhkassa.  Se on lastattu täyteen töistään palaavilla ihmisillä.  Ihmiset ovat avanneet ylimmän napin paidastaan kuin toivottaakseen kesän tervetulleeksi Helsinkiin. Nihkeän hikiset kasvot sisältävät vihjeen tämän kesän ainutlaatuisuudesta.  Kesän alun hiki tuoksuu intomielelle. Tätä en ole näkemässä ja kokemassa. Istun kaverin rapun tuuletusparvekkeella sisäpihan puolella. Puutarhatuolit ja pieni pöytä kettingeillä...
"OOT SÄ VÄHÄN ONNELLINEN?"

”OOT SÄ VÄHÄN ONNELLINEN?”

Lause pyörii päässä:”Oot sä vähän onnellinen?” En vastannut mitään. Katselin kengänkärkiä ja teinihiki puski päälle. Kysymys oli esitetty tarkoittaen:”Oot sä vähän hullu?”-sointuisesti. Olin 15-v ja vähiten maailmassa halusin olla hullu. Enkä todellakaan sen maailman ihanimman toisen teinin silmissä. Nyt haluan uusinnan. Mutta vain kysymyksen kohdalta. Ihan sama kuka kysyy, kunhan kysyy. Ja saan vastata:” Olen...
ME IHANIA? - NO OLLAAN SITTEN!

ME IHANIA? – NO OLLAAN SITTEN!

  Onni on jättää ovi raolleen ja yllättyä.  ”When there is a will there is a way!” Ja niinpä blogivieras nro 2- Ami Niemelä- ei tietenkään jäänyt lähtötelineisiin, vaan hiipi ovesta kylään sähköpostin kautta. Minä hurraan luovuudelle ja tällaisille tutkimuksille! AMI NIEMELÄ: Kiitos kyläkutsusta! Nyt on kuitenkin niin, etten mitenkään pääse. Istun nimittäin lamaantuneena masu...
TÖÖLÖSTÄ ALPEILLE AJATUKSELLA

TÖÖLÖSTÄ ALPEILLE AJATUKSELLA

Savolainen ja stadilainen tapasivat Töölön Linkossa. Söivät pizzaa ja vadelma-halloumisalattia.  Ja puhuivat, puhuivat ja puhuivat. Illalla sain pölinän pöytäkirjan postiin kirjoitettuna. Saanen esitellä! Tänään tässä paalupaikalla on blogivieraani NRO 1.  Kollegakaveri Mari Leskinen! Hurraa hurraa hurraa! MARI LESKINEN: Silmistä sen ensin näkee. Ne täyttyvät ymmärryksen kipinästä. Se tajuu tän. ”Ninininiii” kaikuu ravintolassa ja kädet nousevat...
LASILLINEN SUOMEA

LASILLINEN SUOMEA

Katselen tätä päivää. Pääni on kallellaan. Se on usein kallellaan. Ehkä maailmankatsomukseni on vinoutunut, tai sitten pääni on vain yksinkertaisesti jäänyt asiakaspalvelijan kuuntelevaan asentoon. Kuulen kuinka hongat huminoi. Laitan levylautaselle Juicen soimaan ja siihen sekoittuu Tammerkosken pauhu. Koski kuohuu kilpaa illansuussa nostettavien maljojen kanssa. Laitan silmälasit päähäni, että näen paremmin. Näen taaksepäin. Siellä vilkuttavat historiankirjoista...