Julkaisut, joissa avainsanana "asenne"
SIVUOIREITA?

SIVUOIREITA?

Kaikki on takuulla tietoisia, että raitis ilma tekee hyvää! Ja ilma oli raitis. Kauneus istui koko kuvassa ja kuulaus leijui kaikkialla. Ensimmäiset pudonneet lehdet valmistautuivat syysmarssiin. Astelin tuttua reittiä. Niin tuttua, että voisin varmasti kävellä sen silmät kiinni. Työnsin Walkmanin kuulokkeet syvemmälle korviin. Olin jumittanut kotona neljä tuntia kuunnellen ”Nauravaa kulkuria” ja päässä soi tauotta...

SILMÄNRUOKAA

  Rouva astelee melkolailla määrätietoisesti lounaspöytään. Hänen vanavedessään lajitoveri hieman maltillisemmin askelin. Tyylikkäitä molemmat. Seurueeseen liittyy kaksi muuta naista. Samaa sarjaa, mutta heillä on paljon pienemmät äänet. Tai vähemmän sanottavaa. Pöydän päähän asettautuu herra. Herra keskittyy ruokaan. En osaa kuvitella hänen suhdettaan tähän joukkoon. Ehkä hän ei tunne itsekään siihen kuuluvansa. Hän on enemmän ruoka-...
"OOT SÄ VÄHÄN ONNELLINEN?"

”OOT SÄ VÄHÄN ONNELLINEN?”

Lause pyörii päässä:”Oot sä vähän onnellinen?” En vastannut mitään. Katselin kengänkärkiä ja teinihiki puski päälle. Kysymys oli esitetty tarkoittaen:”Oot sä vähän hullu?”-sointuisesti. Olin 15-v ja vähiten maailmassa halusin olla hullu. Enkä todellakaan sen maailman ihanimman toisen teinin silmissä. Nyt haluan uusinnan. Mutta vain kysymyksen kohdalta. Ihan sama kuka kysyy, kunhan kysyy. Ja saan vastata:” Olen...
LOMAOLOTILA

LOMAOLOTILA

Loma on kevyt askel. Niin kevyt ettei edes jälkeä jää. Leijaileva hattarainen autio pää. Eteen taakse ja ympyrää. Allakka ilman yhtään merkintää. Tää on niin tuhannen tosi tärkeää Puhun kissalle kieltä hellää ja lempeää. – Ahh! Mun nimi voiskin olla Hempukka.
TIEDÄ! ÄLÄ LUULE!

TIEDÄ! ÄLÄ LUULE!

Kuule Malala, istun tässä keittiön pöydän ääressä. Otin lasillisen vettä. Otin sen suoraan kraanasta. Meille se on itsestään selvää, sellainen puhdas hanavesi siis. Katson kirjasi ”Minä olen Malala” kannen kuvaa. Olen myös lukenut sen. Lukutaitokin on meille itsestään selvää. Itsestäänselvyys, sen sijaan, ei ole meillekään luetun ymmärtäminen. Ihan tylsää, mutta pakko tunnustaa, että sana ”Pakistan”,...
AIKUISEN NAISEN DIGILUU-DIGILEISTÄ DIGIMAAILMAAN

AIKUISEN NAISEN DIGILUU-DIGILEISTÄ DIGIMAAILMAAN

  Jossain vaiheessa ne ilmestyivät siihen; kasa kaukosäätimiä.  Ne soluttautuivat ilman lupaani olohuoneeseen ja karkoittivat VHS-soittimen ja helpon elämän. Minua ei enää ymmärretty, kun pyysin äänittämään jonkun ohjelman.  Ohjelma piti tallentaa.  Jaahas.  Pitäkää kaukosäätimenne!  Marssin marttyyrinä omiin oloihini. Aloitin uuden suhteen. Varovasti, hatarin epävarmoin askelin. Mutta pikkuhiljaa läppärini ja minä löysimme yhteisymmärryksen. Se pystyi tarjoamaan...
TÖÖLÖSTÄ ALPEILLE AJATUKSELLA

TÖÖLÖSTÄ ALPEILLE AJATUKSELLA

Savolainen ja stadilainen tapasivat Töölön Linkossa. Söivät pizzaa ja vadelma-halloumisalattia.  Ja puhuivat, puhuivat ja puhuivat. Illalla sain pölinän pöytäkirjan postiin kirjoitettuna. Saanen esitellä! Tänään tässä paalupaikalla on blogivieraani NRO 1.  Kollegakaveri Mari Leskinen! Hurraa hurraa hurraa! MARI LESKINEN: Silmistä sen ensin näkee. Ne täyttyvät ymmärryksen kipinästä. Se tajuu tän. ”Ninininiii” kaikuu ravintolassa ja kädet nousevat...
LEIJA OY AB

LEIJA OY AB

  ”Olenko mä leija?” kysyin kaveriltani, kun olin kertonut hänelle työpäivästäni. ”Olet!” hän vastasi epäröimättä hetkeäkään. Lisäsi vielä: ”Leija Oy Ab.” En oikein tiennyt olinko tyytyväinen omaan brändiini.  Joskus aikoinaanhan leija tarkoitti sen lajin edustajaa,  joka pörräsi kaikissa kuumissa,  ja ei niinkään kuumissa, bileissä ja tilaisuuksissa, vain tullakseen nähdyksi.  Minä taas haluan mieluummin nähdä itse....
LASILLINEN SUOMEA

LASILLINEN SUOMEA

Katselen tätä päivää. Pääni on kallellaan. Se on usein kallellaan. Ehkä maailmankatsomukseni on vinoutunut, tai sitten pääni on vain yksinkertaisesti jäänyt asiakaspalvelijan kuuntelevaan asentoon. Kuulen kuinka hongat huminoi. Laitan levylautaselle Juicen soimaan ja siihen sekoittuu Tammerkosken pauhu. Koski kuohuu kilpaa illansuussa nostettavien maljojen kanssa. Laitan silmälasit päähäni, että näen paremmin. Näen taaksepäin. Siellä vilkuttavat historiankirjoista...
OLE MULLE IDOLI

OLE MULLE IDOLI

  Tupla tai kuitti, ja aikalailla poikki. Ajan puolivaloilla ja moottori käy tyhjäkäyntiä.   Halajan vitamiiniruisketta tai piristettä saadakseni moottorista tehot irti. Jotain särmää.  Idoleita ja ihanteita. Lähdin etsimään ja löytämään. Menin jäähallille katsomaan luisteluesityksiä. Siellä esiintyi muodostelmaluistelujoukkue Team Sympatique. Kotoisemmin sanottuna Symppikset. 30 kpl,  9-13 vuotiaita tyttöjä. Katsoin kuinka he odottivat vuoroaan jään laidalla. Tiivis...

IHAN SUPERCELLINÄ

Olen kasvanut pari senttiä viikossa. Tai siltä ainakin tuntuu, koska täytin  tietyn tyhjiön itsestäni nielaisemalla Supercellin kokonaisuutena. Ei se haittaa, että tutustuin yhtiöön vasta syyskuun alussa. Sitä ennen olin kyllä kuullut teinipoikamme mainitsevan nimen jossain yhteydessä, mutta välillä hänen puheensa vilisee sanoja joiden merkityksestä en aina ole ihan varma. Siispä nyökyttelen vain sujuvasti mukana. Sitten...