Kirjoitukset
"OOT SÄ VÄHÄN ONNELLINEN?"

”OOT SÄ VÄHÄN ONNELLINEN?”

Lause pyörii päässä:”Oot sä vähän onnellinen?” En vastannut mitään. Katselin kengänkärkiä ja teinihiki puski päälle. Kysymys oli esitetty tarkoittaen:”Oot sä vähän hullu?”-sointuisesti. Olin 15-v ja vähiten maailmassa halusin olla hullu. Enkä todellakaan sen maailman ihanimman toisen teinin silmissä. Nyt haluan uusinnan. Mutta vain kysymyksen kohdalta. Ihan sama kuka kysyy, kunhan kysyy. Ja saan vastata:” Olen...
TIEDÄ! ÄLÄ LUULE!

TIEDÄ! ÄLÄ LUULE!

Kuule Malala, istun tässä keittiön pöydän ääressä. Otin lasillisen vettä. Otin sen suoraan kraanasta. Meille se on itsestään selvää, sellainen puhdas hanavesi siis. Katson kirjasi ”Minä olen Malala” kannen kuvaa. Olen myös lukenut sen. Lukutaitokin on meille itsestään selvää. Itsestäänselvyys, sen sijaan, ei ole meillekään luetun ymmärtäminen. Ihan tylsää, mutta pakko tunnustaa, että sana ”Pakistan”,...
KAKSI JALKAA

KAKSI JALKAA

  Istun tässä nyt hissukkana. Odottelen hämäränhyssyä. Otsassa on tatti ja tilanne vähän patti. Liikaa kahvia ja viiniä. Varmasti olisi maksa mennyt rikki, jos kaiken olisin juonut itse. Koska minä nyt kuitenkin olen enemmänkin avannut ja tarjoillut, kuin juonut,  niin tilanne kulminoitui ranteeseen. Rasitusvamma. Ranne ei myöskään ilosta viserrä kirjoittamisesta. Lepo. Lääkärin määräyksellä. Meinasin mennä...
AIKUISEN NAISEN DIGILUU-DIGILEISTÄ DIGIMAAILMAAN

AIKUISEN NAISEN DIGILUU-DIGILEISTÄ DIGIMAAILMAAN

  Jossain vaiheessa ne ilmestyivät siihen; kasa kaukosäätimiä.  Ne soluttautuivat ilman lupaani olohuoneeseen ja karkoittivat VHS-soittimen ja helpon elämän. Minua ei enää ymmärretty, kun pyysin äänittämään jonkun ohjelman.  Ohjelma piti tallentaa.  Jaahas.  Pitäkää kaukosäätimenne!  Marssin marttyyrinä omiin oloihini. Aloitin uuden suhteen. Varovasti, hatarin epävarmoin askelin. Mutta pikkuhiljaa läppärini ja minä löysimme yhteisymmärryksen. Se pystyi tarjoamaan...
70`s MUOTISHOW 2014

70`s MUOTISHOW 2014

  ”Äiti, kuka sen muodin aina keksii?” kysyi tyttäreni 20 vuotta sitten. En osannut vastata. En ollut koskaan edes miettinyt moista. Kun olin itse ollut lapsi,  olin vain kopioinut olemassa olevia tyylejä paperinukeille. Ja koska kaupan nuket oli painettu asentoihin, joihin on hankala piirtää vaatteita, tein oman paperinukkeni.   Tämän jämäkästi ja töpäkästi seisovan, suoraharteisen...
MITÄ YHTEISTÄ ON DOLLY PARTONILLA JA BLOGAAJILLA?

MITÄ YHTEISTÄ ON DOLLY PARTONILLA JA BLOGAAJILLA?

Ole oma itsesi. Ole oma itsesi. Ole oma itsesi. Hoin lausetta mielessäni niitatakseni sen tajunnan päällimmäiseen kerrokseen. Se on tärkeä lause. Kuorrutin sen hokemalla; Ole ihmisiksi. Ole ihmisiksi. Ole ihmisiksi. Ja minä olen sentään aikuinen oma itseni ja koitan olla ihmisiksi. Olen hokenut ja sisäistänyt lauseet jo aikoja sitten.  Mutta nyt tunsin itseni lettipäiseksi peruskoululaiseksi,...
EI ROMANTIIKKAA - EI KOMEDIAA

EI ROMANTIIKKAA – EI KOMEDIAA

Olin niin leffan tarpeessa. Halusin pienen pakomatkan pois omasta päästäni. Valitsin ”Menneisyyden” Le passe. Valitsin mielessäni jo karkitkin. Mutta sitten keskimmäisemme lapsistamme tuli käymään. Vaihdoimme kuulumisia. Saadakseni paljon vastauksia, konttasin pojan perässä, sillä hän konttasi pitkin lattiaa kissan perässä. Kissakisuliini antaa arvoa tällaiselle lähestymistasolle. He vaihtavat ns. naamamoikan, joka on sukua eskimoiden nenän hieronnalle. Harmonia...
ILOTALOSSA

ILOTALOSSA

    Pyörin ympäri hotellihuonetta Delhissä. Pääni on sisältä sellainen tahmainen ja hidastettu, niin kuin se aina on yölennon jälkeen nukutuilta päiväunilta herättyä. Lattialla nököttää iso kassi, mihin olen pakannut joululahjoja. Yksi miehelle, kuusi naisille ja neljä lapsille. Olin kysynyt kollegoilta apua, että mikäli heillä on antaa meikkien tai hajuvesien tms hutiostoksia. Ja heillä todellakin...
ERÄÄN URAN LOPPU

ERÄÄN URAN LOPPU

Urheilu on tärkeää. Urheilu on tosi tärkeää. Ulkoilu on tärkeää. Ulkoilu on tosi tärkeää. Vähintään tunti päivässä ulkoilua. Raitis ilma ja kuntoilu yhdistelmänä ovat terveen elämän tukipylväitä. Sitten syntyi kolmas lapsemme luontaisesti urheilusta iloinneeseen perheeseemme. Hänen luontaiset kykynsä suuntautuivat aivan eri asioihin. Kyllä, kyllä hän meni mukisematta puistotädin hoiviin, mutta seisoi yleensä havainnoimassa muiden touhuja...
KARTALLA

KARTALLA

Lähdin kaverini mukaan astrologille. Hänelle se oli ihan normaalia, arkipäivän elämään kuuluvaa toimintaa. Astrologin puoleen käännytään, kun on jotain isompaa ongelmaa johon haetaan ratkaisua. Tai silloin, kun halutaan tietää tulevan morsiamen ja sulhasen yhteensopivuus. Näin siis tuolla Intiassa. Menimme ensin metrolla, sitten polkupyörärikshalla ja lopun pätkää kävellen. Ilmassa ei ollut taikauskon humua, saati mystiikkaa. Minullekin...
Kirjoittajasta

Kirjoittajasta

Helena Kaartinen ”Voi miun maailmain!” oli isoäidillä tapana sanoa, kun hän taivasteli jotain asioita. Nyt minä hämmästelen omaa maailmaani matkojen ja kokemusten kautta. Sanoilla, kuvilla tai äänillä. Mutta aina myös tunteilla. Saatan matkustaa kaukaisiin kaupunkeihin ja maailman ääriin, mutta yhtä suuria ovat joskus matkat kotoa kauppaan. Välillä matkan pituus on vain katseen mittainen; silmästä sanomalehteen....