Kuukausittainen arkisto maaliskuu 2014
LOMAOLOTILA

LOMAOLOTILA

Loma on kevyt askel. Niin kevyt ettei edes jälkeä jää. Leijaileva hattarainen autio pää. Eteen taakse ja ympyrää. Allakka ilman yhtään merkintää. Tää on niin tuhannen tosi tärkeää Puhun kissalle kieltä hellää ja lempeää. – Ahh! Mun nimi voiskin olla Hempukka.
TIEDÄ! ÄLÄ LUULE!

TIEDÄ! ÄLÄ LUULE!

Kuule Malala, istun tässä keittiön pöydän ääressä. Otin lasillisen vettä. Otin sen suoraan kraanasta. Meille se on itsestään selvää, sellainen puhdas hanavesi siis. Katson kirjasi ”Minä olen Malala” kannen kuvaa. Olen myös lukenut sen. Lukutaitokin on meille itsestään selvää. Itsestäänselvyys, sen sijaan, ei ole meillekään luetun ymmärtäminen. Ihan tylsää, mutta pakko tunnustaa, että sana ”Pakistan”,...